Menestyksellä on hintansa! Rahan eteen pitää uhrautua!
Varmasti nämä ovat totta. Kunkin tulee vain miettiä, minkä hinnan nk. menestymisestään on valmis ja halukas maksamaan?
Toistakymmentä vuotta sitten olin perustamassa ensimmäistä osakeyhtiötäni ja neljä Oy:tä on tullut perustettua. Kahdesta olen myynyt osakkeet pois, kun aikani omasta mielestäni tuli niissä täyteen. Tämä vain taustana sille, että aika monenlaista on tullut nähtyä osakeyhtiö-yrittäjyyden aikana.
Mentoroitavia ja sparrattavia yrittäjiä on ollut kolminumeroinen luku viimeisen 5,5 vuoden aikana liikkeenjohdon konsulttina ja tarinaa löytyy laidasta laitaan.
Niin monta kertaa kaverukset ovat innokkaina perustamassa yhteisiä osakeyhtiöitä, mutta pelisääntöjä ei sovita etukäteen kuntoon ja kun säröjä sitten alkaa syntyä, tulee ongelmia. Ihmisten intressit ja elämäntilanteet muuttuvat. Tämä on niin nähty! Lähinnä kysymys kuuluu, minkä hinnan ihmissuhdemenetysten tiimoilla on valmis maksamaan?
Taannoin kuulin tarinan, kun eräälle hyvälle bisneskaverilleni oli tehty aika ikävät temput. Hänet oli ”savustettu” ulos perustamastaan osakeyhtiöstä, joka oli matkan varrella kasvanut osakasmäärän osalta. No, joskus bisnes on bisnestä, mutta jos savustamassa on ollut henkilö, joka on kertonut bisneskaverini olevan hänen paras kaverinsa, siinä kohtaa sopii miettiä, minkä hinnan ahneudestaan maksaa? Jos asia tulee selän takana pelatun toimen seurauksena kuin salama kirkkaalta taivaalta, jää ihmissuhteisiin iso särö. Asiat voisi hoitaa niin monella tavalla.
Olen nähnyt hauskan meemin.
Miksi emme luota ihmisiin?
1) Koska emme tunne heitä
2) Koska tunnemme heidät.
Tuo jälkimmäinen on todella ikävä etenkin silloin, kun on luullut luottamuksen olleen suuri. Kertoo vaikka luottamuksella jonkin asian ja sitten selviää, että toinen onkin ollut valmis käyttämään tätä tietoa väärin. Onhan siinä tiedon väärinkäyttämisessä jonkin positiivinen aie, mutta selkään puukotuksenahan sen kokee.
Palaamme kivikaudelle saakka. Miksi vieraan heimon henkilö nostaa kätensä ylös saapuessaan toisen heimon leiriä lähemmäksi? ”Minulla ei ole asetta!” Eli ei ole ikäviä intressejä.
Ihmiset eivät välitä, kuinka paljon tiedät ennen kuin tietävät, kuinka paljon välität.
Jos luottamusta käyttää väärin, positiivisilta intresseiltä menee pohja.
