Sydänkohtaukseni vuonna 2014 ja viime vuosien päivittäinen juoksulenkkeily johtivat siihen, että halusin päästä testaamaan, missä kunnossa olen tänä päivänä. Lähestyin ODL Liikuntaklinikkaa ja pääsimme kaupalliseen yhteistyöhön kuntotestauksen merkeissä.

Minut otti hoteisiin ODL Liikuntaklinikan testauspäällikkö Jaakko Tornberg (liikuntafysiologi, LitM). Kerroin Jaakolle taustatiedoksi sydänkohtaukseni lisäksi juoksevani 10 kilometriä päivittäin. Viime vuonna kilometrejä kertyi 3350. Hän ehdotti täten suoraa hapenottokyvyn testiä minulle.
Suorassa hapenottokyvyn testissä saat tietää maksimaalisen hapenottokykysi, tarkat sykerajat laktaatti- ja ventilaatiokynnyksin sekä tietoa suorituksesi taloudellisuudesta. Suosittu testi sopii kuntoilijoille ja urheilijoille.
Testiajankohdaksi varasin pe 17.4. klo 13:15 alkaen (75 minuutin slotti). Saavuttuani ODL Liikuntaklinikalle, täytin esitietolomakkeen ja Jaakko saapui noutamaan minut odotusaulasta sovittuna aikana. Hetki rupateltiin siitä, millainen testi on ja sitten tehtiin kehonkoostumusmittaus, joka antaa tärkeää pohjaa testaukselle.
Sitten siirryttiin juoksumaton äärelle. Jaakko teki pieniä valmisteluita tietokoneella Exceleihinsä, kunnes aloitettiin testi.
Millainen testi sitten oli?
Testi alkoi reippaasta kävelyvauhdista ja vauhtia nostettiin aina kolmen minuutin välein. Hölkkää tai juoksua tuli 2,5 minuuttia ja sitten puolen minuutin tauon aikana otettiin sormenpäästä verinäyte, josta analysoitiin laktaattipitoisuus. Lisäksi tässä suorassa hapenottokykytestissä tehdään myös hengityskaasumittaus, jotta saadaan vielä tarkempaa tietoa suorituksesta.
Suorituksen aikana Jaakko kertoi testistä mielenkiintoista lisätietoa, peilasi havaitsemiaan tuloksia samalla siihen, miten testi minulla etenee ja kertoi tietty väliaikoja. Jaakko oli tosi kannustava kaiken aikaa. “Hyvin menee!” tyyppisistä kommenteista sai kyllä lisävirtaa.
Toisin kuin yleisesti voisi luulla testi ei ole mikään rääkki, jossa vedetään kuten cooper-testissä verenmaku suuhun ja oksennus kurkkuun vaan tarvittava tieto saadaan kyllä jo aiemmin selville. Toki kovimmissa vauhdeissa piti tehdä jo kunnolla töitä, että pysyy matolla.
Omalla kohdallani 15km/h (3km cooper–vauhti) tarvittava data alkoi jo hahmottua ja Jaakko kysyi, haluanko jatkaa vielä sen 16km/h vauhdin ja vastasin myöntävästi. Pystyin vetämään sillä myös suorituksen läpi ja olin äärimmäisen tyytyväinen. Apple Watchini mukaan juoksin reilun 5 kilometriä testin aikana.
Tulokset ja tulosten purku
Sitten oli aika purkaa tuloksia tietokoneen äärellä. Jaakko totesi heti alkuun, että kyllä tässä huomaa niitä kilometrejä olevan takana pidemmältä ajalta.
Eräs mielenkiintoinen havainto oli se, että 8-9km/h vauhdissa laktaattia kertyi aavistuksen enemmän kuin sitten 10-12km/h vauhdissa, joka on minulle niin tyypillistä päivittäisillä juoksulenkeillä. Jaakko sanoi, että nimenomaan tuossa vauhtihaitarissa juoksuni on todella taloudellista.
Jaakon ammattitaidon huomasi hyvin siinä, kuinka intohimoisesti ja tarkasti hän analysoi tuloksia.
Tuloksista kättä pidempää dataa kirjallisena yli 10 sivua erilaisia kaavioita mm.
- laktaatti ja nopeus, kynnykset
- aerobinen kynnys, anaerobinen kynnys, maksimaalinen suorituskyky (näistä kaikista sain 7/7 = erinomainen ikäryhmässäni)
- palautuminen
- harjoitustasot, sykerajat, vauhtirajat
- syke – laktaatti
- teoreettinen ja todellinen hapenkulutus
- hengityskaasumuuttujat

Itseäni kiinnostivat nimenomaan nuo syke- ja vauhtirajat, sillä olen miettinyt sitä, kuinka korkealle saakka peruskestävyys (pk-) alueeni ulottuu, kun pystyn mielestäni suhteellisen laskennallisesti korkeilla sykkeillä juoksemaan lenkkejä niin, että voin puhua puheluita napit korvilla samalla. Testitulokset tukivat empiiristä havaintoani, että pk-alueeni on laaja.
Testituloksista voisin nostaa esille ennusteaikoja niin ne antavat suurelle yleisölle parempaa ja ymmärrettävämpää kuvaa testitulosten ymmärrettävyydestä. 10 km -> 42 min, puolimaraton 1:36 ja maraton 3:27.
Pohdittiin keskustelemalla myös sitä, miten voisin halutessani kehittää päivittäisiä lenkkejä, mikäli haluaisin nostaa vaikkapa juuri maksimaalista hapenottokykyä.
Miksi testaaminen ja mittaaminen?
Kuka tahansa voi todeta sen, että jos haluaa vaikkapa pudottaa painoa tai lihasta lisää, käydään puntarilla tai kehonkoostumusmittauksessa, mittaillaan vatsan, reiden, hauiksen, rinnan tms. ympärysmittoja.
Ihan samoin omaa kuntoaan voisi olla järkevää mitata. Kyllä minullakin on AppleWatch, joka antaa suuntaa antavaa dataa, mutta voin kyllä omakohtaisesti todeta, että olen suhtautunut Kuntoilu-sovelluksen antamiin tietoihin pienellä varauksella. Minulla oli jo vuosia mielessä, että pitäisi käydä ODL:llä testaamassa, mutta vasta keskusteluni mainostoimistoyrittäjä Mari Kulmalan kanssa innoitti etenemään asiassa, kun puheeksi tuli varsinkin tuo sydänkohtaustausta.
Testitulosten pohjalta voin nyt sikäli huolettomin mielin jatkaa juoksulenkkeilyä ja pieni pilke silmäkulmasssa voin sanoa, että todellakin nyt tiedän (syke- ja vauhti)rajani paremmin.
Voin lämpimästi suositella ODL Liikuntaklinikkaa. Heidän asiantuntevat henkilöstö osaa kyllä auttaa valitsemaan kullekin sopivan kuntotestin.
Kuntotestaukset (kaikille löytyy sopiva)
Suora hapenottokyvyn testi (kuntoilijoille ja urheilijoille)
Juha Vauhtipyörä Ahola, 46-vuotias juokseva konsultti ja yrittäjä
